Design a site like this with WordPress.com
Aloitus

Blog

Yhteenveto

MMT-johdantokurssilla olemme opiskelleet moderniksi rahateoriaksi (Modern Monetary Theory) kutsutun makrotaloustieteellisen koulukunnan perusajatuksia ja keskeisiä piirteitä sekä sen suhdetta talouspolitiikkaan ja talouspoliittiseen keskusteluun. Kurssin aikana käsiteltyjä aiheita ovat olleet MMT:n suhde valtavirran uusklassiseen, uuskeynesiläiseksikin kutsuttuun taloustieteeseen, valtion budjettialijäämät ja niiden merkitys yksityiselle sektorille, inflaatio ja siitä seuraavat rajoitteet talouspolitiikalle, työmarkkinat ja työtakuuohjelma ratkaisuna työttömyyden ongelmaan, sekäJatka lukemista ”Yhteenveto”

Osa 5: MMT ja talouspolitiikan muutokset

MMT-johdantokurssimme on edennyt viidenteen ja ainakin tällä erää viimeiseen osaan, jossa käsitellään muutoksia viimeaikaisessa talouspoliittisessa keskustelussa erityisesti Yhdysvalloissa ja muualla englanninkielisessä maailmassa. Koska keskustelu käy juuri nyt (keväällä ja kesällä 2021) todella kuumana ja suurtenkin muutosten mahdollisuus roikkuu ilmassa, on erityisesti tämän kertaisen julkaisun kohdalla riskinä tekstin nopeahko vanhentuminen. Lukijan onkin syytä tätä tekstiä lukiessaanJatka lukemista ”Osa 5: MMT ja talouspolitiikan muutokset”

Osa 4: MMT ja täystyöllisyys

Kurssin osassa kolme käsittelimme inflaatiota ja siihen liittyviä mekanismeja, rahapolitiikan ja finanssipolitiikan suhdetta sekä pohdimme hieman myös historiallisia hyperinflaatiotapauksia ja niiden taustalla olevia syitä. Tällä kerralla keskitymme pohtimaan työllisyyteen ja työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä erityisesti täystyöllisyyden saavuttamisen näkökulmasta. Jos MMT ehdottaa – kuten kurssin edellisessä osassa totesimme – korkojen pitämistä pysyvästi nollatasolla ja sääntelyn lisäämistä sekäJatka lukemista ”Osa 4: MMT ja täystyöllisyys”

Osa 3: MMT ja inflaatio

Edellisessä osassa käsittelimme valtion budjettialijäämiä, verotuksen funktioita ja julkisten budjettialijäämien merkitystä yksityisen varallisuuden kasvulle. Totesimme, että rahapoliittisesti suvereenin valtion alijäämien pääasiallinen rajoite ei ole fiskaalinen, vaan sen rahan käyttöä rajoittavat ennen muuta reaalisten resurssien saatavuus ja inflaatio. Tällä kertaa keskitymme tarkastelemaan näitä rajoitteita ja niihin liittyviä mekanismeja lähemmin.  Ensimmäinen reaktio MMT:n näkemykseen budjettialijäämien dynamiikasta onJatka lukemista ”Osa 3: MMT ja inflaatio”

Osa 2: MMT ja valtion budjettialijäämät

Johdantokurssin toisessa osassa perehdymme tarkemmin valtion budjettialijäämien luonteeseen ja MMT:n uusklassisen taloustieteen tulkinnalle niistä esittämään kritiikkiin. Mikäli kurssin edellisen osan lukemisesta on jo vierähtänyt aikaa, on ehkä hyvä vielä palata siihen ja kerrata miten budjettialijäämiin valtavirtataloustieteessä suhtaudutaan. Näin erot tulkintojen välillä ja niistä vedettävät johtopäätökset hahmottuvat mahdollisimman selkeästi. MMT:n analyysi valtion budjettialijäämistä lähtee liikkeelle siitä,Jatka lukemista ”Osa 2: MMT ja valtion budjettialijäämät”

Osa 1: MMT ja valtavirtataloustiede

Moderni rahateoria (Modern Monetary Theory, MMT) on vuosien 2008–2009 globaalin finanssikriisin ja viimeistään käynnissä olevan koronaviruspandemian myötä noussut kansainvälisen taloustieteellisen ja -poliittisen keskustelun valtavirtaan. Suomessa julkinen keskustelu aiheesta on pieniä akateemisia- ja asiantuntijapiirejä lukuun ottamatta ollut toistaiseksi vähäisempää. Lyhyesti sanottuna teoria esittää, että rahapoliittisesti suvereenit valtiot eivät voi koskaan ajautua maksukyvyttömyyteen kuten yritykset ja kotitaloudet.

Johdanto

Tervetuloa MMT-johdantokurssille – hienoa, että olet löytänyt tiesi aiheen pariin! Itse kiinnostuin MMT:stä alun perin alkuvuodesta 2019 kuunneltuani professori Bill Mitchellin haastattelun Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vetämässä Poliittinen talous -podcastissa. Hänen asiantuntemuksensa ja rauhallinen tyylinsä tekivät siinä määrin vaikutuksen, että päädyin perehtymään tarkemmin alan kirjallisuuteen ja aiheen ympärillä käytävään kansainväliseen julkiseen keskusteluun. Samalla MMT-näkökulmanJatka lukemista ”Johdanto”


Seuraa tätä blogia

Tilaa uudet sisällöt suoraan sähköpostiisi.