Design a site like this with WordPress.com
Aloitus

Osa 1: MMT ja valtavirtataloustiede

Moderni rahateoria (Modern Monetary Theory, MMT) on vuosien 2008–2009 globaalin finanssikriisin ja viimeistään käynnissä olevan koronaviruspandemian myötä noussut kansainvälisen taloustieteellisen ja -poliittisen keskustelun valtavirtaan. Teoriaa on kehitetty systemaattisesti 1990-luvulta alkaen ja jotkin sen taustalla olevat perusoivallukset ovat jo yli sata vuotta vanhoja. Suomessa julkinen keskustelu aiheesta on pieniä akateemisia- ja asiantuntijapiirejä lukuun ottamatta ollut toistaiseksi vähäisempää.

Lyhyesti sanottuna teoria esittää, että rahapoliittisesti suvereenit valtiot[1] eivät voi koskaan ajautua maksukyvyttömyyteen kuten yritykset ja kotitaloudet. Sen keskeisiä kehittäjiä ja puolestapuhujia ovat – monien muiden ohella – ekonomistit William MitchellL. Randall Wray ja viime aikoina erityisesti USA:ssa The Deficit Myth -teoksellaan paljon näkyvyyttä saanut Stephanie Kelton, sekä finanssialalla menestyksekkään uran tehnyt Warren Mosler.

Sen sijaan monet valtavirtaa edustavat tunnetut ekonomistit, kuten Larry Summers ja Kenneth Rogoff ja Suomessa esimerkiksi Heikki Pursiainen ovat aiemmin kritisoineet teoriaa – tai pikemminkin siitä rakentamiaan olkiukkoja – osin kenties siksi, että eivät ole perehtyneet sen esittämiin väitteisiin riittävästi. MMT-ekonomistit ovatkin toistuvasti joutuneet oikomaan ja korjaamaan julkisuudessa esitettyjä väitteitä ja tulkintoja teoriasta. Luultavasti yleisin vastaan tuleva virheellinen väite on, että MMT:n mukaan valtiot voisivat käyttää rahaa ja kasvattaa alijäämiä loputtomasti ilman minkäänlaisia rajoitteita.

Todellisuudessa teoria ei esitä mitään tämän tapaista, mutta suhtautuminen esimerkiksi valtion budjettialijäämiin kyllä poikkeaa radikaalisti uusklassisen valtavirtataloustieteen näkemyksistä. Tässä johdantokurssin ensimmäisessä osassa esittelen valtavirtaisen taloustieteen näkemyksen valtion budjettialijäämistä ja siitä, miksi nämä vallitsevan näkemyksen mukaan ovat haitallisia. Seuraavissa osissa perehdymme tarkemmin MMT:n uuskeynesiläiseen taloustieteeseen kohdistamaan kritiikkiin ja sen tarjoamaan vaihtoehtoiseen näkemykseen valtion budjettialijäämistä, koroista, inflaatiosta ja työllisyydestä.

MMT:n (kuvassa oikealla alakulmassa) vaikutteet ja yhteydet muihin taloustieteen koulukuntiin.

Alijäämät valtavirtataloustieteessä

Jos uusklassista koulukuntaa edustavalta ekonomistilta kysytään, miksi budjettialijäämät voivat olla haitallisia, hän todennäköisesti alkaa puhua koroista ja investoinneista. Tavanomaisessa taloustieteen narratiivissa valtiot ensin verottavat kansalaisia ja käyttävät sitten kertyneitä tuottoja voidakseen hankkia resursseja (kuten työvoimaa) ja tuottaakseen palveluja (kuten koulutuksen ja terveydenhuollon). Voidakseen rahoittaa loput kustannuksistaan ​​valtio lainaa rahaa markkinoilta laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja, joita sijoittajat voivat ostaa ja saada sijoitukselleen tuottoa koron muodossa.

Tällaisilla lainoilla on kuitenkin eräs merkittävä haittavaikutus. Valtion budjettivaje ja joukkovelkakirjojen myyminen lisäävät lainojen kysyntää markkinoilla, joilta myös yksityishenkilöt ja yritykset hakevat rahoitusta. Kysynnän nousu puolestaan vaikuttaa lainojen hintaan, eli nostaa niiden korkoa. Korkeampi korkotaso koskee paitsi valtiota, myös yrityksiä ja yksityishenkilöitä, mikä tarkoittaa, että entistä harvemmalla kotitaloudella on varaa esimerkiksi asuntolainaan ja entistä harvemmalla yrityksellä on mahdollisuuksia investoida uusiin tuotantolaitoksiin. Tämän seurauksena talouskasvu hidastuu. Uusklassisessa taloustieteessä ilmiötä kutsutaan syrjäytysvaikutukseksi (”crowding out”).

Jos tilanne äityy todella pahaksi ja valtiolla on vaikeuksia selviytyä korkomaksuistaan, sillä on valtavirran taloustieteen mukaan valittavanaan vain huonoja vaihtoehtoja: korkotason pakottaminen matalammaksi sääntelyllä, ”rahan painaminen”, joka vie kohti hyperinflaatiota tai velan jättäminen maksamatta, jolloin luotonantajat eivät saa kaikkia rahojaan takaisin. Tämä taas nostaa korkotasoa tulevaisuudessa, koska sijoittajat siirtävät riskin maksujen laiminlyönnistä lainojen hintoihin.

MMT:n näkemys poikkeaa monin keskeisin osin uusklassisesta taloustieteestä ja hahmottaa valtion roolin talousjärjestelmässä ratkaisevasti eri tavalla. Tähän näkemykseen perehdymme tarkemmin johdantokurssin seuraavassa osassa. Ennen sitä kannattaa kuitenkin lukea huolellisesti Jussi Ahokkaan tästä kurssin ensimmäisestä osasta ja sen teemoista kirjoittama kommentaari, joka laajentaa ja syventää edellä käsiteltyä ja tuo mukaan uusia näkökulmia. Tarvittaessa voit myös palata uudelleen tähän alkuperäiseen tekstiin.

Lisämateriaalia opiskeluun

Kurssin seuraavaa osaa odotellessa MMT:hen perehtymisen voi aloittaa vaikkapa tutustumalla näihin kahteen lyhyeen Modern Money Australian tuottamaan MMT:n perusteita esittelevään englanninkieliseen videoon. Toinen hyvä lähde aloittaa lähempi tutustuminen aiheeseen on tämä Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vetämän mainion Poliittinen talous -podcastin jakso, jossa haastatellaan yhtä MMT:n alkuperäisistä kehittäjistä, professori Bill Mitchelliä.


[1] Rahapoliittisesti suvereeni valtio laskee liikkeelle oman valuuttansa, määrittelee oman korkotasonsa ja kykenee asettamaan vero- ja maksuvelvoitteet alueellaan omassa valuutassaan. Lisäksi käytössä on oltava kelluva valuuttakurssi ja valtion on velkaannuttava pääasiallisesti omassa valuutassaan. Määritelmän mukaan esimerkiksi Suomi ei ole rahapoliittisesti suvereeni valtio, koska se ei laske liikkeelle omaa valuuttaansa.

Julkaissut Jarno Lehtola

Saksassa perheineen asuva sosiologia pääaineenaan valmistunut ja virkamiesuran luovan alan töihin vaihtanut valtiotieteiden maisteri, joka jalkapallon lisäksi suhtautuu intohimoisesti talouden ja politiikan seuraamiseen ja MMT:n opiskeluun.

One thought on “Osa 1: MMT ja valtavirtataloustiede

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: